8.4.2021

Pitkittynyt koronatilanne on lisännyt perheiden pahoinvointia ja lastensuojelun paineita Helsingissä: Uupuneet työntekijät ihmettelevät, missä viipyvät rokotukset

leluja hiekkalaatikossa

Pitkään jatkunut koronatilanne kuormittaa jo ennestään henkilöstövajetta potevaa Helsingin lastensuojelua. Entä missä viipyvät lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ja perhetyötä tekevien sosiaalialan ammattilaisten rokotukset, ihmettelevät työntekijät.

Helsingin lastensuojelussa on ollut henkilöstövaje jo ennen koronaa mutta nyt tilanne on muuttumassa kestämättömäksi. Tällaista viestiä luottamusmies Minna Selänniemi saa JHL:läisiltä sosiaaliohjaajilta ja muilta lastensuojelun ammattilaisilta.

– Lastensuojelussa on keskimäärin hyvin sitoutunutta väkeä, mutta nyt alkaa riittää -puuskahduksia on talven ja kevään aikana tullut huolestuttavan paljon, hän kertoo.

luottamusmies Minna Selänniemi
Minna Selänniemellä on noin kymmenen vuoden työkokemus lastensuojelusta. Parhaillaan hän työskentelee sosiaalityöntekijänä Itäkadun perhekeskuksen avohuollon tiimissä.

Selänniemi edustaa noin 250 JHL:läistä lastensuojelun ammattilaista, joista suurin osa työskentelee sijaishuollossa ja lastensuojelun palveluissa, esimerkiksi Helsingin kaupungin lastenkodeissa ja vastaanottoyksiköissä. Niihin on sijoitettu runsas tuhat lasta ja nuorta.

Neljä kaupungin lastenkodeista sijaitsee Helsingissä, yksi Lohjalla ja yksi Hyvinkäällä.

Selänniemellä itsellään on noin kymmenen vuoden työkokemus Helsingin lastensuojelusta, muun muassa palvelutarpeen arvioinnista, nuorten vastaanotosta ja asiakasohjauksesta. Tätä nykyä hän työskentelee Itäkadun perhekeskuksen avohuollon tiimin sosiaalityöntekijänä.

Lue lisää: Palkkaus, huono maine ja jäykkä henkilöstörakenne syynä lastensuojelun henkilöstöpulaan: JHL:läisen Jarkko Virran mielestä haastava arki myös palkitsee

Lasten oireilu pahentunut

Koronapandemia näkyy Selänniemen mukaan monella tapaa lastensuojelun asiakasperheiden arjessa.

– Monien perheiden tilanne oli kuormittava jo ennen epidemiaa, mutta nyt perheet alkavat olla tosi väsyneitä. On lomautuksia ja taloushuolia, jotka kiristävät pinnaa ja keskinäisiä välejä. Kun tilannetta ei pääse pakoon työpaikalle tai kouluun, ahdistus ja väkivallan uhka kasvavat.

Valmiuslain tultua voimaan viime keväänä lastensuojeluilmoitusten määrä laski hiukan koko maassa mutta vain väliaikaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kyselyn mukaan lähes puolet kunnista arvioi lastensuojeluilmoitusten määrän lisääntyneen syksyllä 2020 verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.

vanhempi sammunut juomapullojen ääreen
Eristäytyminen neljän seinän sisälle ahdistaa, ja kärsijöinä saattavat olla lapset.

– Tämä talvi ja kevät on ollut erityisesti sijoitusten osalta tosi vilkas ainakin itäisessä Helsingissä, kertoo Selänniemi.

Lisäksi kentältä viestitetään, että lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on pahentunut ja sitoo aiempaa enemmän henkilöstöä. Ympärivuorokautisessa sijaishuollossa on ollut jo entuudestaan paha henkilöstövaje, ja koronan takia tilanne on entisestään heikentynyt.

– Kun joku työntekijöistä altistuu koronalle, hän joutuu jäämään karanteeniin, ja silloin työvuorossa on entistä vähemmän työntekijöitä. He väsyvät, ja pitkään jatkuessaan vajaalla henkilökunnalla toimiminen on todella stressaava, Selänniemi sanoo.

Koronan takia lastenkodeissa joudutaan kiinnittämään tavallista enemmän huomiota myös tilojen siisteyteen ja hygieenisyyteen. Se itsessään lisää ohjaajien työtaakkaa.

Tarvitaan lisää henkilöstöä

Korona on tuonut lastensuojeluun myös kokonaan uuden asiakasryhmän. Uudet asiakkaat ovat covid-19:ään sairastuneiden vanhempien mahdollisesti altistuneita tai tartunnan saaneita lapsia ja nuoria.

Heidät on sijoitettava kiireellisesti, koska vanhemmat eivät voi sairautensa takia huolehtia heistä eikä perheillä ole tukiverkostoja, jotka ottaisivat lapset väliaikaisesti hoitoon.

– Syrjäytymisuhka kasvaa, jos avohuollon palveluista joudutaan tinkimään.Kai Suutari

Näiden ”koronalasten” sijoitukset ovat onneksi useimmiten lyhytkestoisia, mutta silti lastensuojelun avopalveluista on jouduttu siirtämään työntekijöitä laitoshuollon yksiköihin ympärivuorokautisen toiminnan varmistamiseksi.

– Hoivavelkaa syntyy, ja lapsia ja nuoria putoaa seurannasta: syrjäytymisen uhka on valtava, kun henkilöstöä siirretään ennakoivasta perhetyöstä sijaishuoltoon, ennakoi Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan pääluottamusmies Kai Suutari.

Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski vahvistaa, että henkilöstösiirtoja on tehty, mutta määrä on varsin maltillinen.

– Sijaishuoltoon on siirretty 4,5 sosiaaliohjaajaa enintään kahdeksaksi viikoksi, hän kertoo.

Lastensuojelussa työskentelevien kuormitus helpottunee ainakin jossain määrin, sillä Helsingin lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön on Nummikosken mukaan tarkoitus palkata noin 60 uutta työ- ja virkasuhteista työntekijää kuluvan vuoden aikana.

Tartuntariski pelottaa

Lastensuojelun avopalveluissa korona on Selänniemen mukaan lisännyt työntekijöiden pelkoa altistua ja tartuttaa mahdollisesti myös oma lähipiiri.

– Altistumisriski on suurin henkilökohtaisissa asiakaskontakteissa. Jotkut asiakkaat pelkäävät päästää ulkopuolisia kotiinsa, tai eivät halua tulla sovittuihin tapaamiin. Toiset eivät kiinnitä koronaan mitään huomiota, mutta on niitäkin, jotka kieltäytyvät maskin käytöstä tapaamisella, hän kertoo.

– Perhetapaamisissa käytämme itse maskia, mutta silti monet kokevat työskentelevänsä terveytensä uhalla.Minna Selänniemi

Työntekijöiden mielestä tilanne on ristiriitainen.   

– Kaupunki suosittaa etätyötä mahdollisimman monelle työntekijälle, mutta lastensuojelun avopalvelussa, jossa etätyö olisi mahdollista toteuttaa, sovelletaan toisenlaista käytäntöä. Tärkeintä tuntuu olevan asiakaskontaktien määrällinen säilyminen.

Itäkadun perhekeskuksen vastuulle kuuluvat esimerkiksi Mellunkylän ja Itäkeskuksen alueet, eli itäisen Helsingin lähiöt, joissa koronaa esiintyy enemmän kuin muilla alueilla.

– Perhetapaamisissa käytämme itse maskia, mutta silti monet kokevat työskentelevänsä oman terveytensä uhalla.

Selänniemi ei tiedä työssä altistuneiden ja mahdollisesti sairastuneiden lukumäärää, mutta arvelee, että altistuksesta johtuneita karanteeneja on ollut useimmissa avohuollon tiimeissä.

Rokotuksia kiirehdittävä

Vain rokotus helpottaisi työntekijöiden pelkoja. Siksi sosiaalihuollon asiakastyöstä tekevä henkilöstö olisi Kai Suutarin mukaan huomioitava kansallista rokotusjärjestystä laadittaessa.

– Erityisen tärkeää tämä on pääkaupunkiseudulla ja siellä, missä epidemiatilanne on pahin, hän painottaa.

henkilöä rokotetaan käsivarteen
Lastensuojelun asiakastyötä tekevät kaipaavat pikaisesti koronarokotuksia, sillä moni kokee työskentelevänsä oman ja läheistensä terveyden uhalla.

Kun henkilöstöjärjestöt ovat kysyneet Helsingin kaupungilta, missä sosiaalialan ammattilaisten rokotukset viipyvät, on työnantajan vastaus ollut välttelevä.

– Ei ole sanottu, että ette saa rokotusta ennen muita, mutta ei ole saatu myöskään lupausta, että työnantaja pyrkisi edistämään rokotteiden saamista altistuksen kannalta kriittisille ammattiryhmille, Selänniemi kertoo.

Runsas viikko sitten kaupunki perusti oman osaston koronalle altistuneille lapsille, ja siellä työskentelevien rokotukset ovat Saila Nummikosken mukaan parhaillaan käynnissä.

Muiden lastensuojelussa työskentelevien rokotuksia joudutaan kuitenkin odottamaan.

– Viimeisin henkilöstölle kerrottu tieto on, että rokotuksissa edetään kansallisen rokotusjärjestyksen mukaan eikä muita poikkeuksia ole näillä näkymin luvassa, Minna Selänniemi kertoo.

Kai Suutarin mielestä kuntien tulisi kiirehtiä lastensuojelun ja muiden asiakastyötä tekevien sosiaalihuollon ammattilaisten rokottamista.

– JHL on ollut yhteydessä THL:ään, jotta sosiaalitoimen palveluiden henkilöstö huomioitaisiin rokotusjärjestyksessä.